Vaivaisukot Vaivaisukot Joka köyhää armahtaa, hän lainaa Herralle.

Pelastakaa Vaivaisukot ry.

Vaivaisukot Kerimäellä

25.5.–31.8.2013

 

Näyttely

 

Etusivu
Näyttely
Avajaiset
Seminaari
Konsertti
Elokuvailta
Kirja vaivaisukoista
Muuta toimintaa

Pelastakaa vaivaisukot ry.
Galleria Orton
Kerimäen kirkko

Tiedotusvälineille
Uutisarkisto

Kiitokset

Vaivaisukkojen historiaa

Vaivaisukot Kerimäellä -näyttely kokoaa Kerimäen kirkkoon edustavan kokoelman suomalaisia vaivaisukkoja. Pelastakaa vaivaisukot ry. järjestää yhteistyössä Kerimäen kappeliseurakunnan kanssa Kerimäen kirkossa näyttelyn, johon on koottu nelisenkymmentä vaivaisukkoa. Mukana on myös Suomen vanhin vaivaisukko, Hauhon ukko 1600-luvun lopulta, sekä Suomen ainoa tunnettu vaivaisakka Soinista.


* Näyttelyssä mukana olevat vaivaisukot *

Näyttelyn yhteydessä on myös esillä arvostetun taidemaalari Antti Ojalan ”muotokuvia” vaivaisukoista. Ojala on jo pitkään ja intohimoisesti harrastanut muun taiteellisen toimintansa ohella vaivaisukkojen kuvaamista. Nykyperinnettä näyttelyssä edustaa myös valokuvaaja Aki Paavola, joka on kiertänyt dokumentoimassa ukkoja kameransa kanssa ympäri Suomea näyttelyn yhteydessä julkaistavaa, Kustannusosakeyhtiö Maahengen kustantamaa kirjaa varten.

Elokuussa esillä on myös Kuvataideakatemian opiskelijoille järjestetyn vaivaisukkokilpailun satoa. Voisiko vaivaisukko olla myös nykytaiteen kannalta kiinnostava kohde?

Näyttelyn suojelijoina toimivat arkkiatri Risto Pelkonen ja emerituspiispa Eero Huovinen.

Vaivaisukkoja on Suomessa veistetty 1600-luvulta alkaen. Puisia vaivaisveistoksia on säilynyt nykypäiviin viimeisten laskelmien mukaan 145 yksilöä, joista vain yksi ainoa on vaivaisakka. Ruotsissa on jäljellä enää kymmenkunta veistosta.

Huomattava osa vaivaisukoista on veistetty 1800-luvun alkupuolella edustaen aikansa, Suomen sodan, sotainvalideja.

Suomen vaivaisukkojen kulttuurihistoriallinen merkitys on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen. Vaivaisukot ovat tehneet varsin tärkeän työn suomalaisen köyhäin- ja vaivaistenhoidon pioneereina.

Markus Leppo (1963), Kaija Santaholma (2001) ja Jan-Erik Rudnäs (2006) ovat tehneet vaivaisukoista kuvateokset, joiden myötä vaivaisukkojen arvostus on noussut. Silti suomalaisessa taidehistoriassa vaivaisukkojen veistotaide luetaan vain marginaaliseksi ilmiöksi.

Pieni osa vaivaisukoista on saatu aiemmin kootuksi yhteisnäyttelyyn – esimerkiksi Suomen rakennustaiteen museossa vuonna 2001.


Saloisten vaivaisukko
Saloisten vaivaisukko.
Kuva: Aki Paavola.

Maalaus: Antti Ojala
Antti Ojala, Bartimeus, 2012, tempera
ja öljy, 150x130 cm.
 
   


Etusivulle

Vaivaisukot info@vaivaisukot.fi Pelastakaa vaivaisukot ry.